tiistai 26. marraskuuta 2013

Joulukorttikuvausta

Lauantaina suuntasin poikien kanssa kohti Hatanpään Arboretumia jouluisia kuvia ottamaan. Kuvaajana toimi vanha opiskelukaverini, joka tällä hetkellä opiskelee valokuvausta. 

Pariin otteeseen ehdimme jo vaihtamaan päivää, koska kaverini vahti kuin haukka forecan sääennusteita. Se kyllä kannatti, koska ilma oli mitä mainioin kuvaamiseen, no ehkä lunta olisi saanut olla vähän enemmän.

Kaverillani oli vaikka miten paljon ihanaa rekvisiittaa mukanaan. Mutta kuten Murphyn laki edellyttää, kaikki ei todellakaan mene aina niin kuin kuvittelee, varsinkin kun kyseessä on 7v ja 10 kk vanhat pojat. Tai oikeastaan tuosta 7v kullannupustani olin enemmän kuin ylpeä tuon lauantain osalta. Hän, joka yleensä ei halua, ei suostu, ei käy, olikin pelkkää aurinkoa. Poseerasi ja kertoili juttujaan reippaasti kaverini kanssa. I don´t get it! =)
Mutta mitä tekeekään tämä 10 kk poika. Ei nuku päiväunia ennen kuvauksia (vaikka juuri olimme suunnitelleet niin, että hän ehtii nukkua ne ja on sitten pirteä), vain huutaa, vängertää ja kiukuttelee. 
Ainoastaan piparkakku auttoi.. Joten meillä syödään nyt piparia nyt vähän joka kuvassa =)

Itse hypin hikipäässä kuvaamisen ajan ja yritin hauskuuttaa poikia. Ajattelin aikaisemmin, että ehtisin napsia myös itse kameralla kuvia, mutta se jäin muutamaan, ihan väärillä säädöillä ja heilahtaneeseen kuvaan. Puhelimella sain pari vähän sinnepäin kuvaa.

Nyt kuvat ovat jo valmiina dropboxissa, jonne kaverini ne on lähettänyt. Niin kihelmöisi katsoa niitä, mutta salasana on miehelläni ja hän on Helsingissä. Pitää vielä pari tuntia odottaa, että saan hänet puhelimella kiinni ja pääsen kuvia katsomaan =).

Pää pursuaa niin kivoja kuvausideoita lauantain jäljiltä ja se vähän kadoksissa ollut kuvaus innostus ja kameran opettelu on taas täällä =)

Mukavaa pakkasviikkoa ja joulun odotusta! <3



Tämä niitä puhelimella räpsästyjä

torstai 21. marraskuuta 2013

Boot Camp startti

Joo-o, alkoi! Huh huh! 
Eilen oli siis ensimmäinen kerta tästä neljän viikon rutistuksesta. Aiemmin ekalla tunnilla on punnittu ja Dean on ohjeistanut ruokavalion ja kertonut vähän tulevista viikoista. Nyt pidetiin vain nopea briiffaus, käynti puntarilla ja sitten aloitettiin ekalla treenillä.

Olen koko ajan sanonut, että treenit oli kauheita. Mutta kyllä aika on kullannut muistoja, en muistanut todellakaan, että se on noin kauheaa. Dean sanoikin alkuun, että uusille BC tulee olemaan shokki. =)

Eilen treenattiin HIIT (High Intensity Interval Trainig) systeemillä. Alkubriiffaulsen takia treenattiin VAIN 40 min. Vähän heikossa muistissa on kuinka monta kierrosta tehtiin ja osa liikkeistäkin on hämärän peitossa. Mutta suurinpiirein näin mentiin: 6 erilaista hyppyä (mm. X-hypyt, vuorikiipeilijät, kyykyt, sivulle polvennosto x molemmat puolet, polvennostojuoksu/-hyppy) x jokaista 30 sekunttia x 3 kierrosta, sitten 30 sekunttia taukoa ja uudelleen. Näitä kolmen kierroksen settejä tehtiin neljä (?).
Sitten seuraavaan hyppysarjaan jossa oli mm slalom-hyppyjä (käsi maahan), ym ym. Kaikkiaan näitä erilaisia hyppysarjoja oli neljä. Ja lopuksi vatsalihassetti. 

Kovaa treeniä! Jossain vaiheessa tuntui siltä, että ei vaan pysty, mutta ihmeellisesti sitä vaan pystyy. Toki eihän se enää loppusarjoissa kovin "vauhdikasta" ollut mut en luovuttanut! 

Miten sitä sitten lähtee uudelleen mukaan, vaikka tietää kuinka kauheaa rääkkiä se on? Jaa-a! Itseäni ehkä motivoi viime kertaiset tulokset mitä sain aikaan. Kroppa muokkautui lyhyessä ajassa ja paino putosi. Ja se fiilis tuollaiset treenin jälkeen! Se on mahtava, jota ei voi sanoin kuvata!

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Tänään se nyt alkaa...

Oli vielä pakko tulla kertoon, jos vaikka sattuu niin ettei minusta enää kuulla... ;)

...niin, siis tänään alkaa BOOT CAMP! Kuka teistä muistaa se hirvittävän treenirääkin puolitoista vuotta sitten, josta kirjoitin..?? 
Nyt treenataan neljä viikkoa ja varmasti taas mennään kovaa :/. Vähän jo alkaa paniikkia pukkaan.
Yritän rauhoitella itseäni sillä, että viimeksikään en kuollut, vaikka en ollut tehnyt vuosiin mitään ja painoakin oli melkoisen paljon enemmän kuin tällä hetkellä. Ja nyt olen kuitenkin yrittänyt käydä keväästä saakka pumpissa, spinningissä ym. vähintään kolme kertaa viikossa.

Yritän ehtiä huomenna tulla kertomaan kuinka kovan treenin Dean meille piti. Jos vaan siis pääsen sängystä ylös =). Muistan tuolta ensimmäiseltä kerralta sen, kun en kolmeen päivään meinannut päästä kävelemään ja työkaverit auttoivat työtuolista ylös. HIH, kaikkeen sitä ihminen itsensä laittaa =).



kuva ei ole BootCampista vaan ihan pump-tunnilta


Aiempia Boot Camp postauksia pääset lukemaan tuosta sivuvalikon oikopolkujen kohdasta treenaus.

Lastenvaatekutsut

Olen tunnettu ystäväpiirissäni siitä, että järjestän mielelläni lastenvaatekutsuja, joka kevät ja syksy ja välillä vähän useamminkin. Jotkut ystävistäni jo soittavatkin ja kysyvätkin, että milloinkas taas pidät ne ja ne kutsut, olisi tilattavaa =). Kuten viime aikaisista postauksista voikin huomata, rakastan järjestää juhlia, kattaa, kutsua ystäviä syömään tai istumaan iltaa. 
Järjestin pari viikkoa sitten Pomp de Lux -lastenvaatekutsut. Vuosi sitten tutustuin kyseisen merkkiin ja olin myyty. Kerrankin, varsinkin, pojille löytyy kauniita vaatteita. 
Juhlien järjestämisen ohella rakastan myös lastenvaatteita ja pukea lapseni nätisti. Vaikka pidänkin yli kaiken lasten merkkivaatteista, niin minulle ei tuota laisinkaan ongelmaa ostaa vaatteita myöskään H&M:ltä tai vaikkapa Prismasta. Jotenkin vaan tuntuu, että vaatteet ovat aina (nimenomaan poikien vaatteet) mustaa, hirviön kuvia, pääkalloja tms. Ok, nekin ovat jossain määrin ihan kivoja ja poikien mieleen, mutta ei todellakaan aina. 

Pomp de Luxilta löytyy vaatteista ihanissa väreissä tytöille ja pojille, koossa 80-152 cm. Vaatteet on jaoteltu tytöt, pienet tytöt, pojat ja pienet pojat. Ja mikä parasta, kun meiltäkin löytyy tuo isompi  ja pienepi poika, mallistosta löytyy samanlaisia vaatteita molemmille. On ihanaa, varsinkin juhliin, laittaa pojille samanlaiset asut =). Ainoa miinus mielestäni on, että vaattet lähtevät vasta tuosta 80 cm, mutta onneksi tuo meidän pikkumies lähestyy hurjaa vauhtia tuota kokoa, niin päästään käyttämään jo varastoon ostettuja vaatteita.

Jos siis Pomp de Lux ei ole tuttu, käykää ihmeessä tutustumassa täällä. Kohta alkaa alennusmyynnitkin =)


Vaatteista löytyi vain yksi kuva..


...kun taas pöytää oli kuvattu urakalla =)


pikapikaa kyhätty koriste kakkuun (ja on sen näköinenkin =))








maanantai 7. lokakuuta 2013

Yllätysjuhlat miehelleni

Kun nyt kerran aloitettiin juhlista niin jatketaan samaan malliin =)
Mieheni täytti 40 v syyskuun alussa. Hän ei työ- ja opiskelukiireidensä takia halunnut järjestää juhlia, joten minä tyttö päätin järjestää hänelle yllätyssynttärit.
Koska mieheni tykkää kovasti "kasarisukkahousuhevistä", päätin että juhlat juhlitaan kasarihenkeen =).

Rakastan ylikaiken juhlien järjestämistä ja suunnittelua. Näihin mieheni bileisiin etsin ideoita pinterestistä, joka osoittautui (taas kerran) loistavaksi "apuriksi". Tuolta reunan bannerista pääsee suoraan minun pinterest -sivustooni, ko. juhlien kansio on Party -kansio. Toki, kun noita ihania kuvia ja ideoita tuolta kerää, niin ainakin minulla meinaa suunnittelulta lähteä mopo käsistä. 

Kävin muuten juhlien tiimoilta ensimmäistä kertaa itse vaneri- ja maalikaupoillakin =). Halusin tehdä pöytään tarjoiluastioiden alle liitutaulumaalilla maalattuja alusia joihin pystyi kirjoittamaan mitä on tarjolla. Myös meidän isossa ruokapöydässä oli iso alunen, johon juhlavieraat saivat kirjoittaa onnitteluja ym. 


Kutsut tilasin Vistaprintistä. Kutsun takana oli juhlaohjeet.
Koska kutsujen lähettäminen jäi hieman myöhäiseksi, laitoin ystävillemme aiemmin jo facebookissa viestiä, että kaikki varaisivat päivän kalentereihinsa


Kasaribaari, josta sai tehdä drinkkejä.
Suosio oli valtava =)


Alkumaljat =)









Kovia kokeneet menomonot =)


Virvokkeita


Minä kasaritypynä =)
Serkultani oli lainassa ko. kehykset, joissa otettiin juhlavieraista kuvia yksi ja erikseen =)
Ihania muistoja <3



Juhlat onnistuivat mielettömän hyvin. Mies ei arvannut ollenkaan, vaan luuli meidän menevän kaksin syömään ja teatteriin. En ollut hänelle niin sanonut, vaan että jotain pientä synttärijuttua minulla hänelle on. Hän oli sitten ihan itse keksinyt tämän ohjelman.

Sain paljon korvaamatonta apua rakkailta ihmisiltäni. En olisi ilman heitä saanut järjestettyä tuon meidän täystuhon (8kk) kanssa tällaisia juhlia. Jotkut pakastivat kassi kaupalla jääpaloja, yhdet jemmasivat juomia, pojat kehittelivät poikien päivän, jotta mies saatiin kotona pois juhlapäivän päiväksi. Jotkut olivat auttamassa täällä kotona heti aamusta, kun sankari saatiin pois jaloista jne jne. Korvaamattomia ihania, rakkaita ystäviä.
Ja mikä tärkeintä, melkein kaikki kutsutut (vain neljä taisi joutua jäämään pois) pääsivät paikalle, pystyivät pitämään salaisuuden ja tekivät unohtumattoman juhlan.

KIITOS <3

Rapujuhlia

Nyt en kirjoita ollenkaan, että mihin tämä aika oikein katoaa... No joo!
Olemme taas saaneet ystäväporukalla viettää jos jonkinlaisia juhlia. Elokuussa vietimme jo perinteeksi (kerta viidessä vuodessa =)) muodostuneita rapujuhlia. Serkkuni ja hänen ihastuttava vaimonsa ravustavat meille ravut vaimon kotikonnuilta, siksi niitä on melko runsaasti tuossa pöydässä.  
Tänä vuonna vietimme juhlat heidän kotonaan. Välillä olemme "vuokranneet" saunamökkiä tuosta Ylöjärven asuntomessualueelta, mutta koska tänä vuonna meitä oli aika iso porukka koossa, emme olisi mökille hyvin mahtuneet. 
Ilta oli aivan mielettömän hauska ja se venyi aikas pikkutunneille saakka..

Huomatkaa muuten upea kattaus =), se on serkkuni (mies) tekemä =).









Rapujuhlien menu:

Kukkakaalikeitto
Ravut & paahtoleipä
Kylmä- ja lämminsavulohi
Kalapiirakka
Kanttarellirullat
Limekakku






maanantai 26. elokuuta 2013

Muutosten elokuu

Minne ihmeeseen tämä aika katoaa?? Päivät vaan hurahtavat ohitse ja mitään ei ehdi tekemään. Pikkumiehemme on niin kova menijä, ettei vanha äiti tahdo pysyä millään mukana. Poika on 7,5 kk ja kiipeää sujuvasti olohuoneen pöydälle tekemämme "tyynyaidan" yli, huh huh! Uudenlaista tyylikästä sisustamista... NOT! Lauantaina minuutin selänkäännön aikana kaatui yli metrin korkea jukkapalmu =). No, onneksi ei kuitenkaan hänen päälleen.

Muutakin, kuin pikkumiehen vauhtia on riittänyt tälle kuulle. Roope aloitti ekaluokan (NIIN, mihin tämä aika oikein menee?) ja Sanni lähti 10 kk:ksi vaihtoon North Carolinaan, Raleigh nimiseen kaupunkiin. Äidin sydän on ollut haikeutta täynnä. Ensin kun tuo oma esikoinen aloitti ekaluokan ja sitten vielä viime maanantain "jäähyväiset" lentokentällä Sannin kanssa.

Pari ensimmäistä päivää odottelin Sannia "töistä kotiin", muistuttelin itseäni kaupassa ollessa mitä pitäisi Sannille ostaa jne. Sitten taas havahduin, että Sannihan lähti. Vuoden olemme tienneet, että Sanni tänä syksynä lähtee vaihtoon, mutta vasta kun saimme perhetiedot (tosi myöhään, vasta heinäkuun puolessa välissä), lähtö konkretisoitui. Sannihan on paljon jo aiemmin reissannut Suomen ja USAn väliä, koska hänen äitinsä asuu siellä, mutta aiemmin ollut poissa "vain" 7 vkoa maksimissaan. Ja nyt ensi kesään saakka... Sannin reissukuulumisia voi muuten käydä lukemassa flywithsanni.blogspot.fi
Linkki löytyy tuosta sivupalkistakin =).


Ekaluokkalainen ensimmäisenä koulupäivänä


Koulutaksille kävellen ensimmäistä kertaa =)


Lentokentällä sisko ja veljekset <3


Roopen sanoin "Sinä olet rakas, ensikesänä nähdään. Mulle tulee halipula <3"

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Lomareissulla

Terveisiä Tanskasta ja Ruotsista =)
Teimme poikien kanssa ex tempore reissun Tanskan Legolandiaan, Kööpenhaminaan ja Tukholmaan. Joo, ihan oikein luitte; Tukholmaan. Kasattiin oikein road trip =) muutaman päivän varoitusajalla ja hauska reissu tulikin!



Seitsemän vuotias poikammehan on varsinainen legofanaatiko. Meiltä löytyy, ainakin minun mielstäni, miljoonittain legopalasia, aluksia, ukkoja jne jne. Mutta niitä ei ole koskaan kuulemma tarpeeksi. Talvella menimme lupailemaan hänelle mieheni kanssa, että kun isi menee kesäkuussa Englantiin työreissulle, voisimme me lähteä mukaan ja mennä Windsoriin Legolandiaan. Matkan aikataulu oli kuitenkin niin tiukka, ettei Legoland oikein sopinut systeemeihin tuolloin. 

Aluksi meidän ei pitänyt tehdä mitään isompaa kesälomareissua, mutta matkakuume sai taas vallan =). Itse en halunnut lähteä tuon puolivuotiaan kanssa etelään ja kun nuo lähikohteet Tallinna ja Tukholma on koluttu joka kesä, niin rupesin "suostuttelemaan" miestä tälle Legolandia reissulle. Hän sitten halusi siihen vähän extremeä; tuon kierroksen Ruotsin kautta. Joka oli kyllä tosi kiva!

Lensimme sunnuntaina Kööpenhaminaan, josta ajoimme vielä illalla n 80 km Soroon. Maanantai aamuna jatkoimme matkaamme Legolandiaan. Yövyimme parinkymmenen km päässä Vejlessä, koska suurin osa lähempänä olevista majoituksista, näin nopealla aikataululla, ovat joko ihan hirveän kalliita tai täyteen buukattuja. Mutta ihan ok vaihtoehto tuokin oli, eikä välimatka haitannut.
Tiistai aamuna starttasimme taas uuden Legolandia päivä käyntiin =). 
Illalla ajelimme takaisin Kööpenhaminaan, josta lensimme torstai aamusta Tukholmaan ja sieltä yölaivalla Suomeen. 




Kööpenhaminan majapaikkamme


Kööpenhaminan Tivolista


=)

Melkoinen road trip, mutta kaikki meni niin loistavasti, jopa tuon vauvan kanssa!
... niin, ja matkalaukullisen poika raahasi taas lisää legoja =)

sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Juhannus ja aurinko

Toivottavasti olette viettäneet ihanan juhannuksen!
Meitä aurinko suosi lämmöllään, niin kuin monia muitakin tänä vuonna, mieletöntä!
Vietimme juhannusta taas kerran meillä rakkaiden ystäviemme kanssa, melkoisen rauhallisissa merkeissä. Istuttiin terassilla, grillailtiin ja herkuteltiin. Paljukin lämpeni, mutta siihen "ehti" vain pikku pojat ja myöhemmin "yöreissustaa" palaavat teinitytöt, jotka olivat pystyttäneet teltat meidän alapihalle. Ihan kiva "leirintäalue"; palju, sisävessat jne.
Ja ainahan niitä kurjia juttujakin mahtuu kivoihin päiviin. Meidän Roopella alkoi särkeä ihan hirveästi päätä ja yöllä nousi sitten oikein kunnon kuume. Poika oli kuin kekäle. En tiedä tuliko juotua liian vähän vai oltua auringossa liikaa, toki Roope ei ole ollenkaan aurinkoherkkä, päin vastoin. Mutta kyllä eilisen päivän ja juhannusyön tunteina tuli päätettyä, että tästä lähdin vahdin, että juotua tulee enemmän. Vielä kun pojat olivat paljussa, jossa tule tosi herkästi nestehukkaa itsellekin. 
Eilinen päivä meni siis Roopen oloa kylmäkäärein helpottaen ja hoivaten. Reppana oli kyllä niin kipeä. Onneksi tänään poika on taas oma itsensä.

Ihanaa, ensiviikoksi on taas luvattu kunnon hellettä ja aurinkoa! Me like!
Mukavaa viikkoa ja aurinkoista lomaa, jos sinulla se nyt alkoi =)

 Anton kesämies

Leirintäalue =)

Vakio juhannusherkku

maanantai 6. toukokuuta 2013

Ristiäiset



Lupailin tuossa jo tovi sitten, että kirjoitan teille minimiehemme ristiäisistä. 
Vietimme ristiäisiä kotonamme jo 9.3., mutta en ole vaan saanut aikaiseksi niistä kirjoittaa.

Nimen valinta meinasi ottaa oikein tosi koville. Tein siitä itselleni kunnon stressin =).
Paria nimeä olimme miettineet "valmiiksi" ennen pojan syntymää, mutta hän ei näyttänyt lainkaan niille, ja mukamas kaikki kivat nimet (minun mielestäni) olivat jo varattuina ystäviemme lapsille.

Olimme päätyneet kolmeen nimeen (miehen mielestä kaksikin olisi riittänyt), kuten esikoisellammekin on. Niiden järjestys vaan toi minulle harmaita hiuksia (yllätys, että miehelle olisi taas käynyt kummin päin vaan). Nimi saatiin kuitenkin raskaan pohdinnan jälkeen päätettyä kahta tuntia aiemmin, kun pappi tuli ristiäisistä sopimaan.. Toki seuraavanakin yönä mietin ja näin unta, että teimmekö oikean valinnan =).

Meillä oli tarjolla ruoka ja kahvi seuraavaalla "menulla"

  
Vihersalaatti
Marinoidut fetapalat
Kalamataoliivit
Tomaatti-basilika uunilohi
Perunat

Kermakakku
Prinssikakku
Kolmen suklaan juustokakku
Cake popsit 
Macaronsit
Anton-pikkuleivät
Fazerin siniset konvehdit


Äitini oli jälleen suuri apu juhlien tarjottavien teossa ja muutenkin. Hän teki täytekakun ja prinssikakun ja oli auttamassa täällä meillä siivouksen ja ruoanlaiton kanssa. Antonin kummitäti koristeli Anton -pikkuleivät, hän on siinä niin pro! Muut leivonnaiset tein itse ja mieheni hoiteli tuon ruokapuolen =)


 Kummitädin tekemät pikkuleivät

  Aivan ihanat kukat lemppari kukkakaupastani Kukkaikkunasta

 
Lahja kummeilta

Äiti ja Anton
 


 Anton Nooa Eliel <3


sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Pinterest hurahdus

Ystäväni Suvi "kutsui" minut viime syksynä Pinterestin. Kävin silloin luomassa profiilin, mutta en silloin oikein innostunut (tai ymmärtänyt) koko sivuston tarkoitusta. Tammikuussa lähdin kuitenkin seikkailemaan sivuille uudelleen taas Suvin innoittamana, lähinnä kai etsimään ristiäiskakkuideoita ja uppouduin täysin Pinterestin maailmaan. Minulla saattoi mennä monta tuntia etsien kuvia ja ideoita. Se oli myös mukavaa "ajanvietettä" vauvaa syöttäessä =).

Pinterestistä olen löytänyt ihania ideoita mm. ristiäisiimme, josta postailenkin ihan lähiaikoina. Se toimii myös loistavana idea- tai unelmakansiona, jonne voi keräillä, löytää ja luoda jos jonkinlaisia kuvakollaaseja esim. uuden asunnon sisutamiseen, remontointiin tai vaikkapa juuri juhlien järjestämistä varten.

Mitäs mieltä te olette Pinterestistä? Onko muita hurahtaneita? =)


p.s. sivussa olevasta linkinstä pääsette parilla klikkauksella tutustumaan Pinterestiin ja vaikkapa seuraamaan minua =)

tiistai 23. huhtikuuta 2013

Kevät

Viime viikko kului takaisin arkeen totuttautumisessa. Kotiuduttiin Ylläkseltä mahtavan viikon jälkeen. Alkuviikosta tuntui jotenkin tyhjältä, kun olimmekin vaan oman perheen kesken. Oli niin kivaa viettää viikko ihanien ystävien kanssa. <3
Myös mies palasi töihin isyyslomansa (ja talvilomansa) jälkeen,  joka on taas aikatauluttanut minun päiviäni ihan erilailla. Aamulla pitää kahden pojan voimin lähteä viemään esikoista eskariin (ja olla siellä n. 8.30 mennessä) ja taas puolilta päiviltä hakea poika sieltä.. Minimies luo välillä vähän paineita tuohon "ehtimiseen" =)

Aloitin muuten viime viikolla treenailutkin uudelleen =). Jos saisi itseään edes jonkinlaiseen kesäkuntoon.. Olen ihan tyytyväinen viime viikon panostukseeni (aloitin tiistaina); 2 x body pump 60 min, 1 x spinning 1 h 15 min. Mutta tällä viikolla pitäisi kyllä vielä petrata parilla treenillä ja seuraavan kerran on lupa herkutella vappuna, joten jos tällä nyt päästään vähän alkuun =). Tuntuu muuten ihan mielttömältä treenata taas kunnolla, eikä millään malttaisi jättää päiviä väliin.

Viikonloppuna, kun nukutin ulkona tuota meidän 3 kk ikään ehtinyttä pikkumiestä, bongasin jo ihka oikean kevään merkinkin... Ihanaa! Kyllä se (kevät ja) kesä sieltä tulee!
Ja viikon päästä on jo vappukin!






Ihanaa alkanutta viikkoa!