tiistai 26. marraskuuta 2013

Joulukorttikuvausta

Lauantaina suuntasin poikien kanssa kohti Hatanpään Arboretumia jouluisia kuvia ottamaan. Kuvaajana toimi vanha opiskelukaverini, joka tällä hetkellä opiskelee valokuvausta. 

Pariin otteeseen ehdimme jo vaihtamaan päivää, koska kaverini vahti kuin haukka forecan sääennusteita. Se kyllä kannatti, koska ilma oli mitä mainioin kuvaamiseen, no ehkä lunta olisi saanut olla vähän enemmän.

Kaverillani oli vaikka miten paljon ihanaa rekvisiittaa mukanaan. Mutta kuten Murphyn laki edellyttää, kaikki ei todellakaan mene aina niin kuin kuvittelee, varsinkin kun kyseessä on 7v ja 10 kk vanhat pojat. Tai oikeastaan tuosta 7v kullannupustani olin enemmän kuin ylpeä tuon lauantain osalta. Hän, joka yleensä ei halua, ei suostu, ei käy, olikin pelkkää aurinkoa. Poseerasi ja kertoili juttujaan reippaasti kaverini kanssa. I don´t get it! =)
Mutta mitä tekeekään tämä 10 kk poika. Ei nuku päiväunia ennen kuvauksia (vaikka juuri olimme suunnitelleet niin, että hän ehtii nukkua ne ja on sitten pirteä), vain huutaa, vängertää ja kiukuttelee. 
Ainoastaan piparkakku auttoi.. Joten meillä syödään nyt piparia nyt vähän joka kuvassa =)

Itse hypin hikipäässä kuvaamisen ajan ja yritin hauskuuttaa poikia. Ajattelin aikaisemmin, että ehtisin napsia myös itse kameralla kuvia, mutta se jäin muutamaan, ihan väärillä säädöillä ja heilahtaneeseen kuvaan. Puhelimella sain pari vähän sinnepäin kuvaa.

Nyt kuvat ovat jo valmiina dropboxissa, jonne kaverini ne on lähettänyt. Niin kihelmöisi katsoa niitä, mutta salasana on miehelläni ja hän on Helsingissä. Pitää vielä pari tuntia odottaa, että saan hänet puhelimella kiinni ja pääsen kuvia katsomaan =).

Pää pursuaa niin kivoja kuvausideoita lauantain jäljiltä ja se vähän kadoksissa ollut kuvaus innostus ja kameran opettelu on taas täällä =)

Mukavaa pakkasviikkoa ja joulun odotusta! <3



Tämä niitä puhelimella räpsästyjä

torstai 21. marraskuuta 2013

Boot Camp startti

Joo-o, alkoi! Huh huh! 
Eilen oli siis ensimmäinen kerta tästä neljän viikon rutistuksesta. Aiemmin ekalla tunnilla on punnittu ja Dean on ohjeistanut ruokavalion ja kertonut vähän tulevista viikoista. Nyt pidetiin vain nopea briiffaus, käynti puntarilla ja sitten aloitettiin ekalla treenillä.

Olen koko ajan sanonut, että treenit oli kauheita. Mutta kyllä aika on kullannut muistoja, en muistanut todellakaan, että se on noin kauheaa. Dean sanoikin alkuun, että uusille BC tulee olemaan shokki. =)

Eilen treenattiin HIIT (High Intensity Interval Trainig) systeemillä. Alkubriiffaulsen takia treenattiin VAIN 40 min. Vähän heikossa muistissa on kuinka monta kierrosta tehtiin ja osa liikkeistäkin on hämärän peitossa. Mutta suurinpiirein näin mentiin: 6 erilaista hyppyä (mm. X-hypyt, vuorikiipeilijät, kyykyt, sivulle polvennosto x molemmat puolet, polvennostojuoksu/-hyppy) x jokaista 30 sekunttia x 3 kierrosta, sitten 30 sekunttia taukoa ja uudelleen. Näitä kolmen kierroksen settejä tehtiin neljä (?).
Sitten seuraavaan hyppysarjaan jossa oli mm slalom-hyppyjä (käsi maahan), ym ym. Kaikkiaan näitä erilaisia hyppysarjoja oli neljä. Ja lopuksi vatsalihassetti. 

Kovaa treeniä! Jossain vaiheessa tuntui siltä, että ei vaan pysty, mutta ihmeellisesti sitä vaan pystyy. Toki eihän se enää loppusarjoissa kovin "vauhdikasta" ollut mut en luovuttanut! 

Miten sitä sitten lähtee uudelleen mukaan, vaikka tietää kuinka kauheaa rääkkiä se on? Jaa-a! Itseäni ehkä motivoi viime kertaiset tulokset mitä sain aikaan. Kroppa muokkautui lyhyessä ajassa ja paino putosi. Ja se fiilis tuollaiset treenin jälkeen! Se on mahtava, jota ei voi sanoin kuvata!

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Tänään se nyt alkaa...

Oli vielä pakko tulla kertoon, jos vaikka sattuu niin ettei minusta enää kuulla... ;)

...niin, siis tänään alkaa BOOT CAMP! Kuka teistä muistaa se hirvittävän treenirääkin puolitoista vuotta sitten, josta kirjoitin..?? 
Nyt treenataan neljä viikkoa ja varmasti taas mennään kovaa :/. Vähän jo alkaa paniikkia pukkaan.
Yritän rauhoitella itseäni sillä, että viimeksikään en kuollut, vaikka en ollut tehnyt vuosiin mitään ja painoakin oli melkoisen paljon enemmän kuin tällä hetkellä. Ja nyt olen kuitenkin yrittänyt käydä keväästä saakka pumpissa, spinningissä ym. vähintään kolme kertaa viikossa.

Yritän ehtiä huomenna tulla kertomaan kuinka kovan treenin Dean meille piti. Jos vaan siis pääsen sängystä ylös =). Muistan tuolta ensimmäiseltä kerralta sen, kun en kolmeen päivään meinannut päästä kävelemään ja työkaverit auttoivat työtuolista ylös. HIH, kaikkeen sitä ihminen itsensä laittaa =).



kuva ei ole BootCampista vaan ihan pump-tunnilta


Aiempia Boot Camp postauksia pääset lukemaan tuosta sivuvalikon oikopolkujen kohdasta treenaus.

Lastenvaatekutsut

Olen tunnettu ystäväpiirissäni siitä, että järjestän mielelläni lastenvaatekutsuja, joka kevät ja syksy ja välillä vähän useamminkin. Jotkut ystävistäni jo soittavatkin ja kysyvätkin, että milloinkas taas pidät ne ja ne kutsut, olisi tilattavaa =). Kuten viime aikaisista postauksista voikin huomata, rakastan järjestää juhlia, kattaa, kutsua ystäviä syömään tai istumaan iltaa. 
Järjestin pari viikkoa sitten Pomp de Lux -lastenvaatekutsut. Vuosi sitten tutustuin kyseisen merkkiin ja olin myyty. Kerrankin, varsinkin, pojille löytyy kauniita vaatteita. 
Juhlien järjestämisen ohella rakastan myös lastenvaatteita ja pukea lapseni nätisti. Vaikka pidänkin yli kaiken lasten merkkivaatteista, niin minulle ei tuota laisinkaan ongelmaa ostaa vaatteita myöskään H&M:ltä tai vaikkapa Prismasta. Jotenkin vaan tuntuu, että vaatteet ovat aina (nimenomaan poikien vaatteet) mustaa, hirviön kuvia, pääkalloja tms. Ok, nekin ovat jossain määrin ihan kivoja ja poikien mieleen, mutta ei todellakaan aina. 

Pomp de Luxilta löytyy vaatteista ihanissa väreissä tytöille ja pojille, koossa 80-152 cm. Vaatteet on jaoteltu tytöt, pienet tytöt, pojat ja pienet pojat. Ja mikä parasta, kun meiltäkin löytyy tuo isompi  ja pienepi poika, mallistosta löytyy samanlaisia vaatteita molemmille. On ihanaa, varsinkin juhliin, laittaa pojille samanlaiset asut =). Ainoa miinus mielestäni on, että vaattet lähtevät vasta tuosta 80 cm, mutta onneksi tuo meidän pikkumies lähestyy hurjaa vauhtia tuota kokoa, niin päästään käyttämään jo varastoon ostettuja vaatteita.

Jos siis Pomp de Lux ei ole tuttu, käykää ihmeessä tutustumassa täällä. Kohta alkaa alennusmyynnitkin =)


Vaatteista löytyi vain yksi kuva..


...kun taas pöytää oli kuvattu urakalla =)


pikapikaa kyhätty koriste kakkuun (ja on sen näköinenkin =))